Tampere Guitar Festival 3.-11.6.2017

Konserttikalenteri // Artistit

KE 7.6.2017 • dance & passion

Konsertti sisältyy Konserttipassiin Konsertti sisältyy VIP-passiin

Andrzej Wilkus

Andrzej Wilkus (FIN), kitara

Tyyli: klassinen

Andrzej Wilkuksen ura kitaristina alkoi 1980-luvun puolivälissä, jolloin hänet palkittiin useissa kansainvälisissä kitarakilpailuissa Saksassa, Puolassa ja Unkarissa. Opiskeltuaan kotikaupunkinsa Katowicen musiikkiakatemiassa Puolassa hän muutti Suomeen 1989 ja valmistui Sibelius-Akatemiasta 1993 Seppo Siiralan ja Timo Korhosen kitaraluokilta. Myöhemmin Wilkus täydensi opintojaan Leo Brouwerin, Sonja Prunnbaerin, Ichiro Suzukin ja Jukka Savijoen mestarikursseilla.

Sooloresitaalien lisäksi Andrzej Wilkus on soittanut useissa kamarimusiikkiyhtyeissä (yhteistyökumppaneina mm. laulaja Riikka Hakola, kitaristi Esko Virtanen, Silesian String Quartet) sekä kantaesittänyt Witold Szalonekin, Jyrki Linjaman, Tapio Tuomelan ja Hannu Pohjannoron musiikkia. Hän on esiintynyt myös mm. Puolan Radion sinfoniaorkesterin sekä Belgian kansallisorkesterin solistina. 

Opettajana Wilkus on jakanut kokemuksiaan Sibelius-Akatemiassa ja ammattikorkeakouluissa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Solistisen opetuksen lisäksi hän on ansioitunut myös kitaransoiton pedagogiikan kehittäjänä. Yhdessä Fiona Tharmaratnamin kanssa hän on julkaissut Vivo-kitara -alkeisoppikirjan. Kuluvana lukuvuonna Wilkus toimii Sibelius-Akatemian väliaikaisena kitaransoiton lehtorina sekä osa-aikaisena lehtorina Espoon musiikkiopistossa.

Ohjelma

J.S.Bach: Luuttusarja E-duuri BWV 1006a

André Jolivet:Tombeau de Robert de Visée (1972)

Emilio Pujol: Atardecer (Hämärän aikaan, 1959), El abejorro (Kimalainen, 1955), Impromptu (1929)

Heitor Villa-Lobos: Études 1-12

Säveltäjän innoituksen lähteiden oivaltaminen ja tutkiminen on minulle kiehtovinta osaa teoksen harjoitusprosessia. Esittäjänä tulee myös paljon pohdittua oman vapauden ja säveltäjän tarkoitusten rajapintoja. 

Näin tapahtuu tälläkin kerralla. Johann Sebastian Bachin E-duuri sarjan vitaalisuus on ihmetyttänyt minua siitä asti, kun kuulin teoksen lapsena ensimmäistä kertaa. Miten joku voi olla niin iloinen, niin onnellinen? Tässä konsertissa sarja keskeytyy kuitenkin jälkeen André Jolivetin esiintulolla. Kappaleen nimestä huolimatta teos ei viittaa ainoastaan Robert de Viséen tuotantoon vaan paljastuu tietynlaiseksi renessanssimusiikin apoteoosiksi. Konsertin ensimmäisen puoliskon päätteeksi kuullaan Emilio Pujolin harvemmin konserttilavoilla soitettavia, vaikka sangen viehättäviä miniatyyrejä.

Heitor Villa-Lobosin 12 etydiä ovat sen sijaan hyvin tunnettuja ja kitaristien piireissä suosittuja, vaikka kokonaisuutena nekin esitetään melko harvoin. Teos on mielestäni kitarakirjallisuuden yksi merkittävimmistä mestariteoksista ja kuten Jolivetin kappaleessa, tässäkin alluusioiden runsaus, inspiraation lähteiden ja erilaisten kunnianosoituksien määrä ihastuttaa ja mykistää minua.

Andrzej Wilkus

Lisätietoa

• Konsertti on akustinen ilman äänentoistoa

Tilaa uutiskirje